keskiviikko 28. huhtikuuta 2010

Vappu, tuo juhlista räntäsateisin

Pohdin eilen ääneen vapun ruoka- ja juomapolitiikkaa, ja Mies iski kysymyksen pöytään: "Mites toi siun alkoholin nauttiminen tänä vappuna, kannattaisko rajoittaa?" Ensin meinasin hermostua moisesta kontrolloinnista, mutta tarkemmin asiaa mietittyäni kysymys ei ollut itse asiassa mitenkään huono.

Kierto on siinä vaiheessa, että ovis tuli ja meni, kovasti touhuttiin jälkeläisen aikaansaamiseksi ja nyt jännäillään seuraavien menkkojen alkua (puna-armeijan arvioitu laskeutumisaika ensi tiistaina). Jos nyt sattuisi olemaan niin, että "osu ja uppos", niin tokihan siinä tapauksessa kuningas alkoholin runsas nauttiminen olisi vallan pöljä idea. Vaan mistäs hitosta sitä tässä vaiheessa voi tietää, että kasvaako tuolla vatsanpeitteiden alla muu kuin kakka? Kuuklettelin jopa, että onko olemassa jotain ylimaallisen herkkiä ja tarkkoja raskaustestejä, mutta eipä taida noihin kuluttajan saatavilla oleviin testeihin olla luottaminen näin aikaisessa vaiheessa kiertoa.

Päätynen siis vapunjuhlinnassani "ennemmin laatu kuin määrä" -tyyppiseen ratkaisuun ja etsin Alkosta jonkun erityisen hyvän kuohuviinin, jonka voin Miehen kanssa nautiskella vapunpäivän piknikillä, ja muuten keskityn kiinteään ravintoon nestemäisen sijasta.

Harmillisen sateista säätä lupaa tänne päin Suomea vapuksi. Yleensä ollaan ystäväporukalla viihdytty sekä vappuaatto että -päivä ulkosalla piknikoiden, mutta nyt taitaa olla tiedossa sisätilavappu. Pöh.

Niin tosiaan, Miehen veljentyttö ristittiin parisen viikkoa sitten. Ristiäiset oli hyvin pienimuotoiset, paikalla oli isovanhempien lisäksi kummeja 3 kpl, minä ja Mies sekä lapsosen eno ja isotäti, yhteensä viitisentoista henkeä. Kahvit lipiteltiin seurakuntatalolla, jonka jälkeen lapsonen vietiin hoitajan hellään huomaan ja me aikuiset suunnattiin läheiseen ravintolaan syömään. Seurue taisi jatkaa iltaa vielä lähipubiinkin, me lähdettiin appivanhempien kanssa siinä vaiheessa ajelemaan jo kotia kohti. Ristiäislahjaksi ostin Tiitiäisen satupuun ja poikkesin kuulemma ilahduttavasti muista lapsen lahjojista: jos tytölle olisi tuotu vielä vähän lisää vaatteita tai leluja, olisi lapsen äiti kuulemma pistänyt pihakirppiksen pystyyn siltä seisomalta. :D

Anoppi muisti tietenkin kysyä (kesken kastetilaisuuden vieläpä!), että joko on tyllerölle serkku tulossa. Ai miten niin innokkaita isovanhempia... Huoh.

Ei kommentteja: