Kp 36/28: nega edelleen

Tänä aamuna hermo petti viimeinkin ja tein testin. Negatiivinenhan se, ei edes roskishaamua havaittavissa. Liekö siis joku hormonioikku päällä tai muuten vaan kierto päin helvettiä, kun ei menkkoja kuulu vieläkään...

Flunssaa sen sijaan yrittäis pukata: pari päivää on ollut vähän tukkoinen olo, kevyttä päänsärkyä on ollut vaihtelevasti jo viikon verran ja lämmötkin on koholla. Toivottavasti ei iske kunnon lenssua päälle, koulussa alkoi just tällä viikolla uusi jakso ja uudet, edellisiä työläämmät kurssit. Eikä se gradukaan itsestään valmistu, pitäisi pyhittää sillekin edes pari päivää viikossa...

Noh, näillä mennään. Viikonloppuna pääsen taas reissuun, toteutan pitkäaikaisen haaveeni ja lähden käymään Helsingin kirjamessuilla! Jospa sieltä irtoaisi lisävirikkeitä graduunkin, messujen teemamaa kun on tänä vuonna Ranska. :P

Kp 34/28: what IS this madness?!

Ei mitään. Zip. Nada. Nothing. Ingenting! Menkkoja ei vielä kuulu eikä näy, ja koko viikonlopun ravasin vessassa hulluna tarkistelemassa, että no joko valuu vai ei. Kieltämättä meni maku lauantain juhlien jatkoista, kun vielä kuskinvelvollisuuksieni päätyttyäkin istuin humalaisen seurueeni parissa Kuopion keskustan kapakoissa ja litkin pelkkää limpparia ja stressasin. (Ja vähän salaa vessassa itkeskelinkin, kun oli väsynyt ja ulkopuolinen olo juhlaseurassa, jossa kaikilla muilla oli alla vähintäänkin yksi pullollinen punaviiniä... Mutta ei siitä sen enempää.)

Keittiön pöydällä odottaa jälleen uusi testipaketti, tällä kertaa Kuopiosta hätäostoksena tehty Apteekin raskaustesti. Tarkoituksena oli tehdä se jo tänä aamuna, mutta unenpöpperössä en jaksanut alkaa soheltaa testipuikon kanssa ja "puolueeton testivalvoja" eli Mies nukkui yövuoroa ennakoiden. Enkä toisaalta viitsisi tehdä testiä ilman Miestä, koska jos sattuisikin niin onnellisesti, että tulos olisi positiivinen, niin haluaisin Miehenkin pääsevän osaksi sitä tilannetta. (Ja jos testi näyttäisikin negaa, niin sitten mulla olis Miehen olkapää, johon itkeä. :P)

Vaan taidanpa siirtää ressaavan kroppani pikkuhiljaa unten maille, että jaksan töissä. Sain huomiseksi oikein kunnon haist home -vuoron: käyn töissä klo 7-9:30 ja loppupäivän olen vapaalla. Kyllä motivoi silittää kauluspaitaa 2,5 tunnin työvuoron takia, suorastaan loikin riemusta... :/

Kp 30: oliko se nyt positiivinen vai...?!?

Niinhän siinä sitten kävi, että homma lähti lapasesta: olen kahden vuorokauden aikana tehnyt yhteensä 3 raskaustestiä. :P Eilen sohlasin First Signalin kanssa ennen töihin lähtöä, ja negatiivista näytti. Useiden eri nettikeskustelupalstojen perusteella olin kuitenkin päätellyt, että kyseinen testimerkki on ollut jokseenkin epäluotettava ja näyttänyt negatiivista, kun muilla testimerkeillä on saatu positiivinen tulos. Eli ei kun apteekin kautta töihin jännäämään.

Tänä aamuna en malttanut olla testaamatta uudelleen, tällä kertaa ihan aamukusesta ja kahden testin voimin (Clearbluen älyttömän hintainen digitesti ja joku netistä tilattu herkkä liuskatesti). Liuskatesti oli selvästi negatiivinen, mutta Clearbluen tulosta olen pähkännyt koko päivän, enkä pikakuukkeloimalla löytänyt mitään järkevää vastausta tai "ennakkotapausta". CB:n näyttöön ilmestyi ensimmäisenä teksti "ei raskaana", MUTTA kun aloin testipakkauksen ohjeen mukaan poistaa testistä paristoa, yhtäkkiä ruudussa lukikin "raskaana 1-2 (viikkoa, toim. huom.)"! Ja kun jatkoin patterin poistamista hetken päästä, ruutu vilkuttelikin sitten jo ihan mitä sattuu...

Tässä nyt sitten olen pähkännyt aamusta asti, että tuliko se CB:n positiivinen viesti näyttöön siksi, että tökin sitä hiivatin patteria irti, vai oliko testi vaan jotenkin "hitaalla käyvä" ja olen sittenkin raskaana? :O

Ei kai tässä muu auta kuin malttaa vielä mielensä, odotella menkkoja ja yrittää keskittyä muuhun. Niin kuin vaikka huushollaamiseen: kämppä on kuin pommin jäljiltä, jääkaapissa ei valon lisäksi paljon muuta ole ja pyykkivuorikin on päässyt taas kasvamaan Everestin kokoiseksi. Hyvä vaimo -indeksiä kohotin sentään vähäsen leipomalla mokkapaloja. :D

Kp 29!

Tajusin tosiaan äsken kalenteria selaillessani, että tänään on jo kp 29, eli periaatteessa puna-armeija ON myöhässä. Tosin vain vajaan päivän verran, mutta myöhässä nyt kumminkin. :P

Kovin raskautettu olo mulla ei kyllä ole. Eilen illalla nukkumaan käydessä oli ehkä vähän ökkö olo, mutta syytin siitä jääkiekkopelissä syömääni lihapiirakkaa (kai nyt jokaisella tulee vähän ökkö olo, jos iltapalaksi tirvaisee maailman läskeimmän ja rasvaisimman lihiksen...). Eli en siis aio vielä jammailla täällä onnesta. Ja mun tuurilla menkat alkaa kuitenkin tänään illalla, kun olen töissä hulppean 9 tunnin tarjoiluvuoron. Pitää varmaan pakata eväiden lisäksi töihin mukaan siteitä ja kuppi, sillä pessimistihän ei tunnetusti pety.

Muuten elämä rullaa aika lailla samaan malliin. Lauantaina olisi lähtö Kuopioon niihin kavereiden hää-ristiäisiin, ja mulla on tietenkin kauhea vaatekriisi. Mitä pistää päälle juhliin, kun pukukoodia ei ole ilmoitettu, Mies meinaa lähteä puvussa liikkeelle, rahaa tai varsinaista tarvetta uuteen kolttuun ei ole eikä halua olla yli- tai alipukeutunut? Kääk.