Rikotaanpa hiljaisuutta välillä, vaikkei varsinaista asiaa olekaan.
Huomenna olis se neuvola-aika. Kyllä mieltä lämmittää herätä aamukuudelta, että ehtii terkkariin 8:15, etenkin kun sieltä singahdan aika lailla heti lähtöruudun kautta koululle pakertamaan kurssitöitä ja kotiudun vasta viideltä. Miehen mieltä lämmittää varmasti vielä enemmän tulla yövuorosta kotiin puolen seitsemän aikaan, kun ei pääse heti nukkumaan, aamukahviakaan ei voi juoda ettei unet mene pilalle ja muutenkin Mies inhoaa lääkärikäyntejä. Mä varmaan kuukkeloin puolen iltaa ja yötä kaikkia eri vaivojani, että voin sitten iskeä terkkarille vaatimuslistan kaikista kokeista ja testeistä, joita haluan itselleni tehtävän. Ainaskin sen endon mahdollisuuden haluaisin tutkittavaksi, ja kilpirauhasarvot voisi olla myös ihan hyvä tsekata, kun väsyttää aina ihan simona. Tai sitten oon vaan megaluokan hypokondrikko. :D
Juoksutöppöset on korkattu tälle keväälle, vaikka mun piti odotella vähän lämpimämpiä kelejä. Viikonloppuna kävin ihan vaan käpöttelemässä reilun puoli tuntia, että saan tossuihin tuntumaa, ja eilen tirvaisinkin jo melkein 10 minuuttia juoksua (tosin pienissä erissä ja löntystellen välillä). Palkkiona hyvä mieli ja tunne, että saan ehkä sittenkin jotain aikaiseksi, sekä helevetin kipeät penikat. Kun nyt vielä saan pidettyä kiinni tästä juoksuhommasta pidempään kuin muutaman viikon...
Näillä eväillä eteenpäin. Yritän heti huomenna postailla tunnelmia terkkarikäynnistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti