Se siitä periaatteellisuudesta. Vannoin vielä ennen joulua, kun Operaatio Kakkajalka oli vielä alkutekijöissään, että en hairahdu ostamaan ovulaatiotestejä tai kehittele muitakaan vippaskonsteja. Kuinka ollakaan: marssin tänään apteekkiin ja nappasin mukaan viiden testin ovistestipaketin... Maksoikin mokoma 16 euroa (ja oli silti se halvempi vaihtoehto lähiapteekin kahdesta ovistestipakkauksesta). Argh.
Kimmoke tähän lähti varmaan joltain keskustelupalstalta, jossa mainittiin anovulatoriset kierrot ja se, kuinka toiset ei edes ovuloi. Itsellä kun ei koskaan ole ovulaation aikoihin ollut mitään kipuja tai sen suurempaa eritteidenmuodostusta, joten en itse asiassa edes ihan varmaksi tiedä, ovuloinko ylipäänsä. Eli selitettäköön äkillinen kelkankääntäminen vaikka uteliaisuudella oman kropan toimintaan. Ovulaatiolaskureihin olen sentään turvautunut koko ajan, lähinnä koska kierron pituus heitti tässä vuodenvaihteen tienoilla reilusti: ensin pari kiertoa venyi 34 päivään, kun taas viimeisin oli tismalleen 28 päivää.
Jos tästä purkkiin pissimisestä ja testien kellottamisesta tuntuu löytyvän joku logiikka, voisi ehkä jopa harkita useampien (ja halvempien) testipakkausten tilaamista jostain tukusta. Ei tarvitsisi tuhlata pennosiaan lähiapteekkiin, jossa kaiken lisäksi meikäläinen käy sen verran usein että henkilökunta moikkailee jo lähestulkoon nimeltä.
Pisti muuten tuossa viikko tai pari takaperin ärsyttämään toden teolla, kun istuttiin iltaa tyttöporukalla leffaa katsellen. Otin ruoan päälle kaksi (pientä) lasillista punaviiniä, ja yksi kaveri sitten alkoi ääneen kummastella, että eikös sun pitäisi välttää alkoholia kun kerran lasta yrität.
Joo, toki, perskännit on ehdottomasti huono idea. Mutta raivoraittiiksiko tässä pitäisi yhtäkkiä ruveta ihan vaan siksi, että yritän tiineytyä? Ja mitä se sitä paitsi edes kaverille kuuluu, että paljonko satun yhden illan aikana nauttimaan alkoholia, kun kuitenkin itse tiedostan, paljonko on liikaa?
Kumma kyllä samainen ystävä ei puuttunut siihen, että seisoin muun porukan mukana pihalla tupakalla (siis en itse polttanut, vaan seisoin vaan vieressä muiden röyhytellessä), vaikka periaatteessa alkoholi ja tupakka on ihan yhtä pahoja juttuja terveyden ja raskautumisen kannalta. Jännä kyllä, miten nähtävästi kaverin mielessä pari lasia viiniä on Paha Asia, mutta tupakansavun myrkyt ei niinkään...
Toinen asia, josta mulle on huomauteltu ja joka myös alkaa nyppiä, on opiskelun ja lapsenteon yhdistäminen. Tajuan toki itsekin, ettei elämäntilanne ole ehkä se ihanteellisin lasta ajatellen: gradu kesken yliopistolle, AMK-opinnoissa ensimmäinen vuosi menossa, töitä ei tiedossa ja opintotukikuukaudet käytännössä nollassa. Mutta tarviiko siitäkin nyt sitten joka kerta huomautella, että "no mites aiot nämä nyt sit hoitaa, jääkö koulut nyt sit kesken"?! Kiitos, tiedän kyllä olevani paskan ajoituksen mestari, tänk juu veri mats.
Muutenkin oon huomannut, että mun ystävien keskuudessa on nyt ilmennyt kahta eri suhtautumistapaa tähän meidän yritykseen. Toiset ystävät tyytyvät toteamaan, että "ai yritätte vauvaa, no kiva, onnea yritykseen" ja antavat asian sitten olla; toiset taas suhtautuvat näennäisesti ihan hyvin, mutta rivien välistä antavat ymmärtää, että eivät oikeastaan tajua, miksi me halutaan lapsi. JA tuovat sen ilmi rivien välissä yllättävän usein, yleensä muutaman lasillisen jälkeen.
Henkkoht pidän enemmän ensimmäisen kategorian ihmisistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti