keskiviikko 16. toukokuuta 2012

2 kk välietappi

Viikonloppu oli tässä huushollissa yhtä juhlaa: lauantaina vietettiin Pimun ristiäisiä, sunnuntai oli äitienpäivä ja maanantaina Pimu täytti 2 kk. Tosin näistä kolmesta juhlasta varsinaisesti kekkeröitiin vain ristiäisiä, äitienpäivän ja kuukausietapin juhlinta rajoittui ristiäisten rääppiäisiin (täytekakkua aamupalaksi jne...) ja kotona pöllöilyyn. Ristiäisistä postailen erikseen, kunhan saan appiukolta ja muilta juhlissa olleilta valokuvia, meidän kameralla otetuissa otoksissa ei hirveän edustavia kuvia ole joukossa.

Pimun 2-kuukautisneuvolassa käytiin tänä aamuna, eikä vieläkään päästy oman terkkarin juttusille, koska terkka oli (taas vaihteeksi!) lomalla ja sijainen sairastunut. Käytiin sitten toisen alueen terkkarilla, joka onneksi oli tuttu lääkärineuvolareissulta ja näin ollen edes vähäsen kärryillä siitä, miten meidän perheessä hommat sujuu.

Pimu mittautti jälleen komeat lukemat: painoa 5530 g, pituutta 60 cm ja pipokoko 39 cm. Nollakäyrän tuntumassa siis mennään. Neuvolakorttiin terkkari kirjasi tytön olevan "virkeä naureskelija" ja "hymy vanhemmille hieno!" Terkkari totesi Pimun olevan myös todella jäntevä - ehkä jopa liiankin jäntevä - ja saatiin mukaan asento-ohjeita ja käsky jumppauttaa ja rentouttaa Pimua mahdollisimman paljon. Pimu sai myös ensimmäisen annoksen rotarokotetta, saas nähdä miten sekaisin pienen pakki siitä menee.

2 kk päivänä.

Arjen rutiinit alkaa pikku hiljaa hahmottua. Viimeisen viikon ajan Pimu on räväyttänyt silmät auki aika tarkalleen aamukuudelta, jolloin mä tarjoan rintaa ja Pimu syöpöttelee hieman, jos sille päälle sattuu. Ylös sängystä noustaan 8-9 välillä, Pimu lököttelee sitterissä tai leikkimatolla juttelemassa leluille sen aikaa, että mä saan tehtyä itselleni aamupalan. Aamupalan jälkeen Pimu syö muutaman kerran noin tunnin puolentoista välein, ja puolenpäivän aikaan mä alan tainnuttaa Pimua vaunuihin parvekkeelle päiväunille. Päivän pitkien päikkäreiden pituus vaihtelee puolestatoista tunnista jopa kolmeen tai neljään tuntiin, ja sillä välin mä ehdin tehdä ruokaa, syödä, siivota, pyykätä tai ihan vaan istua ja neuloa telkkarin ääressä.

"Älä nyt iskä kuvaa, tai mäjäytän nyrkillä!"

Ilta-ajat meillä ollaankin sitten vaihtelevalla tuulella: välillä Pimu viihtyy hyvinkin itsekseen hetken leikkimatolla ärisemässä ja huutelemassa leluille, välillä taas kelpaa vain syli ja tissillä olo. Viimeistään kahdeksan aikaan ollaan alettu rauhoittaa menoa yötä varten, vaihdettu Pimulle yöhaalari päälle ja siirrytty lopulta makuuhuoneeseen iltasyötöille. Päivässä kertyviä syöttöjä en ole enää pitkään aikaan laskenut, mutta väittäisin niitä sen vähintään kahdeksan kertyvän vuorokauden mittaan. Öisin Pimu herää syömään tai touhuamaan yleensä kerran tai kahdesti, yösyötöt on usein lyhyitä ja intensiivisiä.

Pimun sosiaalisuudessa ja seurustelussa on selvä ero kuukauden takaiseen. Pimu ääntelee paljon enemmän ja hymyilee mut tai Miehen nähdessään, ja leikkimaton lelut ja muut härvelit kiinnostavat. Lelukaaressa roikkuva Libero-kukka tuntuu olevan tämän hetken lemppari, ainakin tiiviistä tuijotuksesta päätellen. :D

Näillä eväillä eteenpäin. Nyt leikkimatolta alkaa kuulua nälkä-ähinää...

1 kommentti:

Ria kirjoitti...

Mahtava vauva, kun vaan kerran tai pari syö yössä! Meijän poju tykkää syömisestä vissiin liikaa, ja öisinkin pitää sen 3 viiva x-kertaa syödä. :)