keskiviikko 11. toukokuuta 2011

Hyviä ja huonoja uutisia

JESJESJES, ei tarvitse mennä uudelleen ronklattavaksi! Soitin aamulla neuvolaan ja kysyin papan tuloksia, ja kaikki hyvin sillä rintamalla. Näyte oli puhdas ja analysoitavissa, eikä minkäänlaisia solumuutoksia näkynyt. Samalla hengenvedolla ehdin tiedustella myös virtsa- ja verinäytteiden perään, ja puhelimeen vastannut täti-ihminen (jolla oli muuten kumman kiire lopettaa puhelu, sikamaista sanon minä!) tiesi sanoa klamydiatestin näyttäneen negaa. Verikokeiden tuloksia puidaan kuulemma sitten vasta lääkärin vastaanotolla muutaman viikon päästä.

Kyllä tipahti taas yksi stressitekijä kivasti harteilta. Olin jo varma, että kuitenkin papa-näyte oli ihan päin helvettiä otettu ja joutuisin taas sumplaamaan viikon aikataulujani, että ehtisin näytteenottoon vielä tälle viikolle, mutta onneksi ei tartte.

Vaan ei jotain hyvää ellei huonoakin: Miehen työpaikalla suunnitellaan uuden työvuorojärjestelmän käyttöönottoa. Tähän asti Mies on tehnyt kolmivuoroa "kolmosviitos"-periaatteella, eli ma-pe yhtä vuoroa ja viikonloput vapaalla. Nyt johtoporras arpoo, ottaako ne käyttöön Miehen porukallakin "kolmoskuutosen", jolloin työrytmi meneekin 2 aamua - 2 iltaa - 2 yötä - 2 vapaata ja Mies joutuu näin ollen töihin myös viikonloppuisin. Ihan perseestä moinen, jos suora puhe sallitaan. Jo nykyiselläänkin tuntuu, että Miehen vuorotyö on yksi iso tekijä, joka hankaloittaa meidän vauvaprojektia, kun meidän työt ja vuorokausirytmit menee kivasti ristiin, ja nyt vielä pitäisi viikonloppuisinkin näpöttää kotona, kun toinen painaa duunissa. Riemulla odotan niitä kesäviikkoja, kun MINÄ teen täyttä viikkoa kolmivuoroduunissa ja Mies puolestaan kesälomailee... Prkl.

Kaksi päivää vielä kontaktiopetusta, sitten jää AMK tauolle kesäksi ja pääsen hetkeksi hengähtämään. Alan olla jo kurkkuani myöten täynnä projektitöitä, liiketoimintasuunnitelmia, verkkotehtäviä ja ties mitä ihanuuksia. Sovittiin tänään kurssikaverin kanssa, että perjantaina viimeisten luentojen ja kaverin tentin jälkeen lähdetään kyllä päiväkaljalle. Tai kahdelle. Me NIIIIIIN ollaan ne ansaittu!

Ei kommentteja: