Joopa joo. Äitipolilla ultrassa todettiin Pimun painon huitelevan jo neljässä kilossa (painoarvio 4060 g, miten se on muka voinut kahdessa viikossa kasvaa yli puoli kiloa?!) ja kohdunsuu tismalleen samassa jamassa kuin kaksi viikkoa sitten edelliskäynnillä, joten alakautta synnyttäminen on kahdenkin eri lääkärin mielestä liian riskialtista. Eli keskiviikkona klo 6:30 osastolle ja sieltä sitten aamupäivän aikana suunniteltuun sektioon. Eli Pimun syntymäpäiväksi tulee 14.3.2012.
Ensin vitutti, sitten pelotti ja itketti ja nyt on vain turtunut olo. Järki sanoo, että ennemmin suunniteltu leikkaus kuin epätoivoinen yritys pungertaa nelikiloista perätilavauvaa alateitse ja sitten pahimmassa tapauksessa hätäsektioon, mutta silti hirvittää. Lähinnä oman toipumisen puolesta. Onneksi Mies on koko viikon kotona, otti kaksi pekkasta alkuviikoksi ja jää sitten keskiviikkona virallisesti isyysvapaalle, ja mun äiti lupasi tulla viikonlopuksi meille auttelemaan. Mä kotiudun sairaalasta kuitenkin viimeistään sunnuntaina, jos ei mitään komplikaatioita ilmene, joten äidin apu etenkin kodinhoidossa tulee tarpeeseen.
Ei siis ihan mennyt niin kuin Strömsössä. Pääasia kuitenkin on, että Pimulla on kaikki hyvin: ultrassa näkyi edelleen vilkasliikkeinen tyyppi, joka nyt kotonakin tuntuu bilettävän mahassa kuin viimeistä päivää. Taitaa Pimu tietää vuokrasopimuksensa päättyvän ihan lähiaikoina ja ottaa kunnon alivuokralaisena lopun ajoista ilon irti.
2 kommenttia:
No nyt on ainakin "selvät senssit" niin sanotusti... Innokkaasti tuntuu jälkeläisesi viihtyvän yksiössään. Tsemppiä tulevaan!
Harmi että meni metsään alateitse yrittäminen :(
Mutta niinkuin itse sanoit, parempi se on hommat hoidella suunnitellusti, kuin yrittää punkea niin että ootte kumpikin ahdingossa.
Ja omasta kokemuksesta voin sanoa, ettei tää sektiosta toipuminen oo yhtään niin dramaattista ja vaikeaa kun annetaan ymmärtää. 2 päivää leikkauksen jälkeen söin buranaa, sen jälkeen oon selvinnyt ilman kipulääkkeitä. Ja jaksan hyöriä ja pyöriä ihan normaalisti, touhuta kotitöitä ja mönkiä lattialla tytsin seurana. Ja se imetyskin käynnistyi ihan ajallaan vaikka siitäkin "peloteltiin".
Hyvä siitä tulee, usko pois :)
Lähetä kommentti