Kävinpä taas lyllertämässä neuvolassa, jossa todettiin kaiken olevan edelleen ennallaan. Pimu liikkui taas aktiivisesti (sillä muksulla on selvästi joku kyky onnistua hoksaamaan doppler ja väistelemään sitä!), mun paino oli hiukan pudonnut edelliskerrasta, verenpaine ja hemppa oli kohdillaan ja virtsa puhdas. Turvotusta tosin on ollut tällä viikolla aiempaa enemmän, ja nyt myös jaloissa. Pitäisi kuulemma juoda nestettä enemmän, mutta kun pelkkä vesi maistuu vähän turhan laimealle ja mehuissa ym. on niin hiivatisti sokeria, ettei sekamehuakaan viitsi juoda litratolkulla... Pitää kehittää joku kikkakolmonen vielä tuon veden kanssa, jos vaikka sitruuna tai lime maustaisi sitä sopivasti?
Laskettuun aikaan kuusi (6!) päivää jäljellä, ja alan olla ihan totaalisen kypsä. Supistuksia on selvästi enemmän, eli edistystä tapahtuu, ja onpa kalsareihin lirahdellut tänään parikin kertaa aiempaa enemmän valkovuotoa (tai ainakin oletan sen olevan valkovuotoa, koska limatulpalta se ei näytä ja lapsivedeksi taas se on ehkä hieman liian tuhtia). Mies on koko viikon nukkunut huonosti ja vain parin-kolmen tunnin pätkiä, kun raukka stressaa enemmän tai vähemmän alitajuisesti, että koska tulee lähtö synnärille. Onneksi ensi viikolla Mies on kotona lomautettuna: onpahan kotona jos jotain alkaa tapahtua. Lisäksi ensi viikolla mulla on se äitipolikäynti, ja neuvolaankin sovittiin vielä torstaille (rv 40+1) käynti varmuuden varalta.
Entinen opiskelukaveri on tulossa myöhemmin iltapäivällä kylään, eli onpahan taas juttuseuraa. Sitä odotellessa voinkin vahdata olkkarin ikkunan takana pyöriviä oravia: talon tontin rajalla olevassa kuusessa näyttäisi olevan oravanpesä, ja kaksi pörröhäntää ravaa jatkuvasti ees taas kiusaamassa toisiaan ja harakoita. :P
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti