Muuttorumban jälkipyykki

Neljä päivää siihen meni, mutta onpahan nyt muutettu! Mun äiti karautti torstaina iltapäivästä Keski-Suomeen, torstai ja perjantai vietettiin tehokkaasti tavaroita pakkaillessa ja siirtäessä peräkärryn avulla paikasta A paikkaan B ja lauantai sekä sunnuntai vietettiin Miehen kanssa pahvilaatikkohelvettiä purkaessa. Ja oltiin niin tehokkaita, että eilen illalla muutto-operaatiosta kieli enää lähinnä muutama epämääräinen paperi- ja lehtipino pitkin pöytiä sekä sohvalla reporankana makaava raskaana oleva naisihminen. :P

Vasta muuton yhteydessä hoksasin, kuinka kroppa oikeasti on muuttunut raskausaikana. Ja erityisesti, kuinka paljon tarkempi pitää olla esimerkiksi tavaroita siirrellessä ja nostaessa. Astioita kaappiin laittaessa vatsa ottaa kiinni keittiön pöytätasoon (eikä vatsan sisään vetäminen auta, koska The Pömppä on ja pysyy tiellä!), ja paria painavampaa laatikkoa nostettuani muistin, miksi pitäisi aina pyrkiä nostamaan jaloilla eikä selällä... Lopputuloksena totaalinen alaselkäjumi, vuorotellen kumpaankin persposkeen heijasteleva vihlova kipu ja suonenvedot pohkeissa ja jalkapohjissa. Kunhan tästä koneelta irtaannun, häädän Miehen sohvalta ja lysähdän vatsalleni hautomaan selkää lämpimällä kauratyynyllä.

Uuden, isomman asunnon myötä meillä on nyt virallisesti myös lastenhuone! Tosin toistaiseksi huone kulkee epämääräisillä nimityksillä, kuten "se toinen makkari" tai "pikkumakkari", mutta kunhan jaksan ja ehdin panostaa huoneen sisustukseen ja kalustukseen enemmän, alkaa varmaan lastenhuone-nimityskin vakiintua käyttöön. Nyt kun vielä keksisi, miten sen huoneen ylipäänsä sisustaisi (siis muuten kuin huonolla maulla): tällä hetkellä huoneessa on kalusteet kolmea eri tumman puun sävyä, nurkassa on mun kosketinsoittimet sekä arkkupakastin, matto puna-valkoinen, nojatuolissa oranssikukallinen verhoilu ja verhot vihreät. Hyvin kirjava sekamelska siis. :P

Loppuviikon ohjelmassa tsiljoona luentoa ja koulutehtävää, ystävän polttareiden valmistelua ja itse polttarit sekä Miehen parhaan ystävän vierailu sopivasti polttarihumun perään. Huoh.

P.S: Muuton jälkipyykki on meillä hyvinkin konkreettista: kätevä emäntä eli äitini pakkasi lasitavarat ja särkyvät meidän tyynyliinoihin ja pikkupyyhkeisiin, jotka tietenkin pitää nyt pestä muutossa pölyyntymisen takia. Ja tietenkin meidän pesukoneen 60:n ohjelma pyörii kolme tuntia per koneellinen. Aargh.